R20. Viesti

Martin istuu yöllä kirjoituspöydän ääressä. Hän on jälleen avannut konjakkipullon ja vahvistanut mielensä tavallista tukevammalla ryypyllä. Sanat ilmaantuvat paperille hitaasti, piirto kerrallaan. Martin siemaisee välillä lasista ja pysähtyy tuijottamaan täsmällisiä kirjaimia. Kun konjakki loppuu lasin pohjalta, hän kaataa lisää. Välillä työpöydän lamppu räpsähtelee ja avoimesta ikkunasta kantautuu kaskaiden siritys lauhkeassa Espanjan yössä.

Sanat ovat kipeitä, vaikka kyseessä on rakkauskirje.

Martin nojaa taaksepäin tuolissaan. Istuin narisee hiljaa. Jossakin etäällä koira haukkuu. Kynän kärki raapii paperia.

Martin ei ole koskenutkaan kynään tai paperiin. Rakkauskirje muotoutuu kuin itsekseen hänen edessään. Se saa hänen humaltuneen mielensä kyyneliin. Onhan kirje hänen kauan sitten edesmenneeltä rakkaaltaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s