R14. Valomerkki

Susan horjahtelee punaisessa kesämekossaan Phillie’sin takapihalle. Kuja välähtelee mainostaulujen neonväreissä. Jossakin lähellä taksi soittaa torveaan, hiukan kauempaa kantautuu hälytysajoneuvon sireenien huuto.

Takapiha löyhkää virtsalta ja vihreissä roska-astioissa muhineilta jätteiltä. Ilma seisoo kuin tuoppiin unohtunut vanha kalja, pöytäseurueen jo lähdettyä. Baarissa levyautomaatti laulaa rakkaudesta.

Susan nojaa likaiseen tiiliseinään ja oksentaa rajusti lähelle höyryävää viemärinkantta.

Vahingossa hän vetää höyryä henkeensä ja yskii.

Kosteus maistuu ja tuoksuu oudolta.

Hiljalleen viemäriä pitkin kulkeutuneet pienet itiöt ottavat hänestä vallan. Hänestä tulee hetkessä osa suurempaa kokonaisuutta, kaupungin alla asuvaa rihmastoa. Ehkä Susan vielä sittenkin palaa hetkeksi baariin juttelemaan sille hattupäiselle herrasmiehelle.

Kenties mieskin haluaisi piipahtaa takapihalla?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s