R9. Vielä viimeinen silaus

 

Olen veistänyt itseäni Joompurin läpikuultavasta marmorista jo kohta 700 ihmisikää. Aigeionin mahtavimmat runoilijasepät valmistivat vasarani ja talttani tarkimpien ohjeideni mukaan, ennen kuin hävitin heidän pajansa ja kansansa maan päältä. Tein sen turhamaisuuttani, estääkseni toisia tavoittelemasta ylimaallista sulokkuuttani. Kaikki mitä teen lumotulle kivelle, ottaa muotonsa minussa.

Olen oman maailmankaikkeuteni kaunein olento.

Ennen kuolemaansa Aigeionin runoilijaseppien mestari kirosi minut. Hän muistutti, etten ylpeydessäni koskaan olisi kuvajaiseeni tyytyväinen. Siksi olen kilkutellut veistoksen pintaa jo vuosituhanten ajan.

Kuullessani helähdyksen syvällä marmorissa ja nähdessäni säröjen hitaasti nousevan läpikuultavan kiven pintaan, tiedän Aigeionin viimeisen mestarin lopultakin kostaneen kulttuurinsa tuhoajalle. Pieninä sirpaleina hajoan aikakausien tuuleen kuvajaiseni kera.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s